Te haereāa
Te haereāa a te rave āohipa āoire
āIa au i te faāaueraāa nĀ°2005-10 nÅ te 4 nÅ tÄnuare 2005, e fatu te rave āohipa āoire, āei huru tumu, i tÅ na tiāaraāa (āeiaha rÄ tÄ na āohipa). I te roaraāa o tÅ na oraraāa tÅroāa, e nehenehe tÄ na e amo e rave rahi tÅroāa e tÅ«ea i tÅ na tiāaraāa āe tÅ na āaravihi.
E nehenehe tÄ te rave āohipa āoire e taui i te fatu āohipa i roto i te Tereraāa āOhipa āOire nÄ roto i te tauiraāa tÅroāa āe aore rÄ, e nehenehe atoāa tÄ na e taui i te Tereraāa āOhipa nÄ roto i te rÄveāa o te monoraāa.
Teie te hÅāÄ hohoāa haāapoto o te mau rÄveāa taāa āÄ nÅ te haereāa a te rave āohipa āoire.
Te tauiraāa tÅroāa
E vai nei e piti huru tauiraāa tÅroāa : nÄ rÄpae āe nÄ roto.
- Te tauiraāa tÅroāa nÄ rÄpae, o te taime e vaiiho te rave āohipa i tÄ na āoire nÅ te tahi atu āoire āe aore rÄ nÅ te tahi āÄmuitahiraāa āoire.
- āÄreāa te tauiraāa tÅroāa nÄ roto, o te taime e tauihia te tÅroāa a te rave āohipa i roto i tÅ na āoire. O te tauiraāa piha tÅroāa/faāatereraāa.
I roto i teie nei nÄ rÄveāa e piti, e vai noa te mau fÄnaāo i noaāa i te rave āohipa. E vai noa tÅ na maororaāa i roto i te tiāaraāa āe te āÄnaāiraāa e fatuhia e ana āe, e tere noa tÅ na oraraāa tÅroāa mÄ te āore e mutu i roto i te āoire āe aore rÄ i te pÅ« e fÄriāi ia na, o tei faāataehia atu tÄ na iho puāe parau, ma te āore e faāaiti i tÄ na moni āÄvaāe.
āIrava 47
E nehenehe e taui i te tÅroāa o te hÅāÄ rave āohipa āoire e fatu nei i te hÅāÄ tiāaraāa, āia faāatiāa o ia, i niāa i te hÅāÄ āohipa a te tahi āoire, a te tahi āÄmuitahiraāa āoire āe aore rÄ a te hÅāÄ pÅ« a te Hau e tÅ«ea i tÄ na tiāaraāa. NÄ te faāatereraāa o te āoire e fÄriāi ia na e haāamana i tÄ na tauiraāa tÅroāa. Maori te tÅ«raāa manaāo i rotopÅ« i te faāatereraāa o te āoire e fÄriāi āe te faāatereraāa e faāaāohipa nei i te rave āohipa āoire, e mana te tauiraāa tÅroāa e toru āÄvaāe i muri mai i te faāaararaāa o te faāaotiraāa a te faāatereraāa o te āoire e fÄriāi i te faāatereraāa o te āoire nÅ reira mai te rave āohipa.
E rave te faāatereraāa o te faāatÅroāaraāa i te haereāa o te mau rave āohipa āoire i roto i te āoire iho āe aore rÄ i te pÅ« ; o te mau tauiraāa tÅroāa noa, i reira e vai ai te tauiraāa nohoraāa āe aore rÄ te tauiraāa o te oraraāa o te rave āohipa, e hiāopoāahia āe te mau tÅmite tereraāa āohipa tiāatÅ«. E hiāopoāahia nÄ mua roa te mau tauiraāa tÅroāa a te mau rave āohipa āoire i faāataāahia i tÅ rÄtou āÄpiti nÅ te mau tumu tÅroāa āe te mau rave āohipa āoire e āitehia e huma.
Te monoraāa
E faāatiāa o ia i te haereāa i rotopÅ« i te tereraāa āohipa e vai nei i roto i tÅ tÄtou fenua (Hau nui, Hau fenua, te mau āoire āe tÄ rÄtou mau āÄmuitahiraāa) āe hau atu Ä (Fenua FarÄni)
I roto i te monoraāa, e tuāuhia te rave āohipa āoire i rÄpae mai i tÄ na arataāiraāa āohipa, āohipa āe aore rÄ tino tÅroāa tumu āe, e tÄmau o ia i tÄ fÄnaāo i reira i tÅ na mau tiāaraāa mana nÅ te nuāuraāa āe te faāatuhaāaraāa. I roto i teie raveraāa, e parauhia e piti oraraāa tÅroāa tÅ«rua tÅ te rave āohipa āoire.
āIrava 57
Te monoraāa, o te vairaāa o te rave āohipa āoire i tuāuhia i rÄpae mai i tÅ na arataāiraāa āohipa tumu, tÄ fÄnaāo noa rÄ o ia i roto i tÄ na arataāiraāa tumu i tÄ na mau tiāaraāa mana nÅ te nuāuraāa āe te faāatuhaāaraāa. E faāaotihia te reira, nÄ niāa i te aniraāa a te rave āohipa āoire, nÄ te faāatereraāa o te faāatÅroāaraāa i reira o ia e haāa ai. E nehenehe e faāaore ia na. Tei raro aāe te rave āohipa āoire i monohia, i te mau ture a te tÅroāa e amohia e ana nÄ roto i te monoraāa. E tau poto āe aore rÄ tau roa tÅ te monoraāa.
Te faāataāaraāa
I te tau raveraāa āohipa, e nehenehe te rave āohipa, āia faāatiāa o ia, e haere e haāa i roto i te tahi piha tÅroāa āe aore rÄ āoire, te hÅāÄ tÄāatiraāa faufaāa nÅ te tÄāatoāaraāa āe aore rÄ te hÅāÄ faāanahoraāa faāaāona āore e rave nei i te āohipa nÅ tÄ turu āe nÅ tÄ faāahope i te āohipa a te mau piha tÅroāa a te āoire. I te tau o taua faāataāaraāa rÄ, e vai noa o ia i raro aāe i te faāatereraāa a tÅna tereraāa āohipa tumu nÅ te arataāiraāa āohipa, te āaufauraāa moni āÄvaāe āe te pÄrururaāa tÅtiare. TerÄ rÄ, nÄ te pÅ« fÄriāi e haāamau i te mau faāaueraāa āohipa (āohipa, hora, tau faāafaāaearaāa tÄmatahiti ā¦).
āIrava 56
Te faāataāara, o te faāanahoraāa a te rave āohipa āoire e vai tÄmau i roto i tÄ na arataāiraāa āohipa tumu, i reira o ia e amo ai i te hÅāÄ tÅroāa, e tÄmau i te āaufauhia nÅ tÄ na āohipa terÄ rÄ e rave o ia i tÄ na āohipa i roto i te hÅāÄ āoire āe aore rÄ te hÅāÄ pÅ« a te hau āÄ atu i tÅ na iho āoire tumu. E tupu o ia mai te peu e aniraāa rahi nÅ te āohipa, āe te parau faāatiāa a te rave āohipa āoire. E tÄ«tauhia āia amo taua rave āohipa rÄ i te tÅroāa e hÅāÄ Ä fÄito āÄpaparaāa mana i te tÅroāa tÄ na i amo i roto i tÄ na tereraāa āohipa tumu.